Suomen Fysioterapeuttien terveyspoliittisiin tavoitteisiin kuulunut kuntoutuksen kotitalousvähennys on tänään hyväksytty eduskunnassa. Kotitalousvähennystä on ensi vuodesta alkaen mahdollista saada kotona tuotetusta fysio- ja toimintaterapiasta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 500 euroa ja työn osuudesta voidaan vähentää 60 prosenttia. Yritykset voivat hakea kotitalousvähennystä asiakkaidensa puolesta.
Kuntoutuksen kotitalousvähennys on ollut osa pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Uudistuksen tavoitteena on ollut tukea etenkin ikääntyneiden toimintakykyä. Suomen Fysioterapeutit on kannattanut kotitalousvähennyksen laajentamista fysioterapiapalveluihin.
– Kotitalousvähennyksen laajentuminen fysioterapiaan on sekä toimialalle että kansalaisille erittäin positiivinen uutinen, iloitsee Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.
Jo tänä vuonna voimassa olleet kotitalousvähennyksen korotettu enimmäismäärä ja vähennyksen perusteiden poikkeukset jatkuvat myös ensi vuonna. Kotitalousvähennyksen vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa ja tehdyn työn osuudesta voidaan vähentää 60 prosenttia.
Kotitalousvähennyksestä hyötyminen edellyttää, että henkilö maksaa sen verran veroja, että niistä voidaan tehdä vähennyksiä. Toisaalta kotitalousvähennykseen oikeuttaa myös työ, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa.
– Henkilö voi siis hankkia esimerkiksi pienituloiselle läheiselleen kotona toteutuvia fysioterapiapalveluita ja saada näistä kotitalousvähennyksen itselleen, Korpi selventää.
Fysioterapiasta voi tietyin edellytyksin saada kotitalousvähennyksen myös silloin, kun asiakas asuu palvelutalossa ja hankkii sinne itse fysioterapiaa. Fysioterapia tulee tällöin toteuttaa henkilön yksityisesti hallitsemissa tiloissa ja muiden tuen saamisen edellytysten tulee täyttyä.
– Esimerkiksi asumispalveluiden palvelusetelin ei pitäisi estää kotitalousvähennyksen saamista, paitsi jos palveluseteli kattaa myös näitä samoja fysioterapiapalveluita, Korpi täsmentää.
Kotitalousvähennystä ei myönnetä fysioterapian vastaanotto- tai etäkäynneistä eikä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista tai palveluasumiseen liittyvistä palvelumaksuista. Vähennyksen estävät myös palveluseteli sekä omaishoidon tai lastenhoidon tuki. Fysioterapiaan sovelletaan lähtökohtaisesti verottajan ohjeita kuin hoiva- tai hoitotyöhön.
– Tätä ei pidä tulkita niin, että fysioterapia olisi hoitotyötä. Kyse on verotuksen yhdenmukaisuudesta, Korpi korostaa.
Kotitalousvähennyksen voi tehdä vain työn osuudesta. Verottajan mukaan tähän eivät kuulu esimerkiksi tarvikkeet tai matkakulut. Epäselvyyksien välttämiseksi työn osuus kannattaa kirjata kotikäyntien laskuun selkeästi, koska kotitalousvähennys lasketaan tästä summasta.
Työn osuutta on syytä pysähtyä miettimään. Fysioterapian tuotantokustannus ei ole välttämättä saman suuruinen vastaanotolla, etäkäynneissä tai kotikäynneissä. Esimerkiksi kotikäyntien matkat kuluttavat asiantuntijan työaikaa, joka nostaa kotona tehdyn työn tuotantokustannusta vastaanotolla tapahtuvassa fysioterapiaan verrattuna.
– Yrittäjän on tärkeää selvittää oman hinnoittelunsa perusteet ennen kaikkea itselleen, jotta on selvää mitkä ovat matka- tai välinekuluja ja mikä työn osuutta, ohjeistaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä.
Verottaja saattaa julkaista vielä tarkempia ohjeita fysioterapian kotitalousvähennykseen liittyen. Lähtökohtaisesti fysioterapian osalta noudatetaan samoja verottajan ohjeita kuin hoiva- ja hoitotyön vähennyksissä.
Yritysten kannattaa muotoilla palveluitaan kotitalousvähennystä hyödyntäen. Jos palvelumuotoilu tuntuu vieraalta, vauhtia voi hakea liiton jäsenille maksuttomasta palvelumuotoilun verkkokoulutuksesta. Kotitalousvähennyksen mahdollisuus kannattaa myös nostaa esille palveluiden markkinoinnissa.
Yritysten on mahdollista hakea kotitalousvähennystä asiakkaan puolesta verohallinnon ohjelmistorajapintoja hyödyntämällä. Kotitalousvähennyksen hakeminen asiakkaan puolesta helpottaa etenkin niitä asiakkaita, joille veroasioiden hoito itsenäisesti on haastavaa.
−Yrittäjien kannattaa ilman muuta hakea vähennys asiakkaan puolesta ja korostaa markkinoinnissa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja vaivattomuutta, Mäkelä vinkkaa.
Liitto järjestää kotitalousvähennyksestä webinaarin vielä joulukuussa 2023.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
