Mahdollisuus saada kotitalousvähennystä fysio- ja toimintaterapiapalveluista astuu voimaan vuoden vaihteessa. Suomen Fysioterapeuttien ja Toimintaterapeuttiliiton infowebinaarissa 11.12.2023 liittojen jäsenistöä keskusteluttivat erityisesti soveltamista vaativat tilanteet. Miten toimitaan esimerkiksi silloin, kun asiakas saa jo hyvinvointialueelta sarjan terapiaa, mutta haluaisi ostaa sitä lisää omalla kustannuksellaan?
Verohallinto on asettanut hyvin tarkat kriteerit sille, minkälaisiin palveluihin kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Ensinnäkin palvelun tuottajan tulee olla laillistettu fysio- tai toimintaterapeutti. Esimerkiksi opiskelijan läsnäolo terapian aikana ei sinänsä ole kiellettyä, mutta asiakkaalla on oikeus kotitalousvähennykseen vain niiltä osin, kun terapian toteuttaa laillistettu terapeutti. Terapeutin tulee olla rekisteröitynyt ennakkoperintärekisteriin sekä 1.1. alkaen myös Soteri-rekisteriin.
Myös palvelun sisältöön on asetettu rajoituksia. Kotitalousvähennystä voi saada ainoastaan fysio- ja toimintaterapiapalveluista, eli se ei kata esimerkiksi saman ammatinharjoittajan ohessa tuottamia muita palveluita. Terapian toteutuspaikaksi kelpaa vakituinen tai vapaa-ajan asunto, eikä työn tekijä saa asua samassa asunnossa. Etäterapia ei ole kotitalousvähennyskelpoista. Lisäksi kotitalousvähennys on rajattu vain työn osuuteen, eikä se kata kotikäynnin matkakuluja.
–Edellä mainituista syistä terapeuttien on syytä olla tarkkana siitä, että laskuerittelyssä näkyy selkeästi työn osuus palvelun hinnasta, painottaa Toimintaterapeuttiliiton yrittäjäasiantuntija Sara Kiskola.
Palvelun voi hankkia joko itselleen tai perheelleen. Perheenjäseniksi hyväksytään tässä yhteydessä puolison ja lapsien lisäksi myös vanhemmat ja appivanhemmat. Kotitalousvähennystä voi saada maksimissaan 3500 euroa verovuodessa henkilöä kohden. Tällä hetkellä omavastuuosuus on 100 euroa ja vähennyksen saa vielä vuoden 2024 ajan määräaikaisesti korotettuna, 60 % työn osuudesta.
–Asiakkaita kannattaa muistuttaa näistä mahdollisuuksista, Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Jarmo Mäkelä toteaa.
–Jos esimerkiksi kotitalousvähennyksen maksimimäärä on jo käytetty kodin remontointiin ja ilmalämpöpumpun hankintaan, tai omat tulot ovat liian pienet kotitalousvähennyksen saamiseen, palvelun voi hankkia perheenjäsen, joka sitten tekee vähennyksen omassa verotuksessaan.
Lakimuutoksen tavoitteena on ollut edistää toimintakyvyn tukemista ja itsenäistä kotona asumista. Se myös kannustaa kaiken ikäisiä asiakkaita hankkimaan terapiapalveluita kotiin ja näin osaltaan edistää ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä kotona kuntoutumista.
Muutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata hyvinvointialueelta lakisääteisesti saatavaa palvelua. Alueet eivät voi kotitalousvähennyksen nimissä siirtää järjestämisvastuullaan olevia palveluita asiakkaan itsensä maksettavaksi.
Tämä pätee myös tilanteisiin, joissa asiakas odottaa kuntoutusta hyvinvointialueelta tai esimerkiksi Kelan kuntoutuspäätöstä.
–On syytä myös huomioida, että esimerkiksi Kelan päätökset astuvat usein voimaan takautuvasti, Mäkelä huomauttaa.
–Mikäli tässä välissä on hankittu kuntoutusta omalla rahalla, se ei ole kotitalousvähennyskelpoista, mikäli Kelan päätös kattaakin sitten tämän ajan.
Mutta mitä sitten, jos hyvinvointialueelta saatava terapia ei riitäkään, ja asiakas haluaa ostaa sitä lisää omalla kustannuksellaan? Jos esimerkiksi hyvinvointialueelta saatu terapiapäätös on voimassa koko vuoden, mutta asiakas on käyttänyt kaikki sen sisältämät terapiat jo puolessa välissä vuotta.
Nykysäännösten mukaan hän ei voi hankkia loppuvuoden ajaksi omakustanteista terapiaa kotitalousvähennyksen puitteissa. Verottajan ohjeistuksessa todetaan selkeästi, että kotitalousvähennystä ei voi käyttää sellaiseen työsuoritukseen, johon kohdistuu jo jokin julkinen tuki.
–Näissä tilanteissa voi miettiä, olisiko esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin mahdollista auttaa asiakasta niin, että kyseessä ei olisi aivan sama työsuoritus kuin mihin hänellä on ollut esimerkiksi hyvinvointialueella lähete tai palveluseteli, Mäkelä ja Kiskola pohtivat.
Toisaalta tilanteessa ajaudutaan myös vastuun rajoille. Jos asiakas ei kuntoudu hyvinvointialueelta saamansa terapiasarjan puitteissa, vapauttaako se alueen hoitovastuusta vai pitäisikö sen tarjota asiakkaalle lisää terapiaa hänen todellisuudessa tarvitsemansa määrän?
Lisätietoja ja usein kysyttyä kotitalousvähennyksestä:
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/liitto/yrittajien-liitto/fysioterapian-kotitalousvahennys/
Katso webinaarin tallenne:
Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)
p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
