30/04/2024

BLOGI: Kenen piikkiin Vappua juhlitaan?

Pääsiäisenä Yle julkaisi Lena Nelskylän artikkelin, jossa pohdittiin pääsiäispyhien taustoja ja sitä miten huonosti suuri kansa niitä enää tunnistaa. Artikkelissa todettiin, että pääsiäinen on vuoden pisin Jeesuksen tarjoama vapaa. Mutta entä sitten vappu – kenen piikkiin sitä juhlitaan?

Nykyaikainen vappu tietää monelle juhlaa. Karnevaalia, marsseja, vappupalloja ja kenties vappupiknik, jos räntäsade ei yllätä. Monelle juhlimisen mahdollistaa Vapunpäivän vapaa. Mutta mistä tähän on tultu?

Kevään, työväen ja opiskelijoiden juhlana tunnetun vapun taustalla on myös kirkollinen historia. Perinteet vapun juhlaan löytyvät keskiajalta, jolloin vietettiin Valburgin pyhimyksen julistamisen päivää. Vappuun liittyy myös pelloilla poltetut helavalkeat, joilla karkotettiin pahoja henkiä sekä ehkäistiin laiduntavan karjan sairauksia.

Oma osuutensa vapun perinteissä on myös ylioppilailla jo 1700-luvulla. Keisari oli kieltänyt vappujuhlat, niinpä ylioppilaat alkoivat juhlistaa vapun sijaan Catharina ”Cajsa” Wahllundin syntymäpäivää. Wahllund oli ylioppilaiden keskuudessa pidetty henkilö, joka tarjosi aterioita pitkääkin luottoa vastaan, joka taisi olla opiskelijoille varsin tarpeellista.

Vapun historia on värikäs, mutta monissa maissa se on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä 1800-luvulla. Yhdysvalloissa 1. toukokuuta 1886 järjestettiin yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoituksia seurasi Haymarketin julma verilöyly. Myöhemmin Euroopassa haluttiin muistaa Haymarketin tapauksen kuolonuhreja ja ajankohta määrättiin työläisten mielenosoituspäiväksi.

Monta tulokulmaa siihen, miksi 1. toukokuuta on merkittävä päivä. Suomessa nykyään vapunpäivä on pyhäpäivä, suomalaisen työn päivä. Työ on monelle merkityksellistä ja mielekästä, varsinkin jos työolot ja työelämän pelisäännöt ovat kunnossa. Välillä hämmästyn, miksi osa näkee ammattiliitot punaisena vaatteena. Tarkoituksena on nimenomaan kehittää työelämän pelisääntöjä ja ammatillisia asioita.

Onko sinulla vappu palkallinen vapaa?

Arkipyhien, kuten vapun, vaikutus työaikaan määräytyy alakohtaisilla työehtosopimuksilla, vaikka monesti sitä ei tule ajatelleeksi. Eli palkanmaksu kyseiseltä ajankohdalta riippuu ammattiliittojen ja työnantajaa edustavien järjestöjen yhdessä solmituista työehtosopimuksista. Ei sen merkittävästä historiasta.

Monet asiat tuntuvat arjessa kaukaisilta ja itsestäänselvyyksiltä. Kuuden päivän työviikkoa muistelevat laitetaan samaan koriin kuin ne, jotka hiihtivät kouluun kesät talvet. Asetelmat eivät kuitenkaan ole muuttuneet vuosien edetessä. Edelleen tarvitaan toimia työelämän kehittämiseksi, jotta meillä on jatkossakin asioita, joita tulevat sukupolvet pitävät itsestäänselvyyksinä.

Työelämää kehitettään joka päivä. Tänäänkin käydään neuvotteluja työehtosopimusten sisällöistä. Asiat, jotka ovat olleet sopimuksissa pitkään, eivät ole milloinkaan itsestäänselvyyksiä neuvottelupöydässä. Vaikka yhteiskunta muuttuu se ei automaattisesti tarkoita, että sopimukset muuttuvat. Jokaisesta asiasta neuvotellaan, eikä neuvottelut ole koskaan helppoja.

Myös lainsäädäntö ohjaa työmarkkinatoimia. Nyt hallituksen esitykset muuttavat monta meille työelämään liittyvää itsestäänselvyyttä ja tulevat näkymään tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ammattiliittoja tarvitaan siis jatkossakin.

Historia on hyvä muistaa ja arvostaa aiempien sukupolvien työtä yhteisten asioiden edistämisessä. Tänään voidaan juhlia ja nostaa malja meille. Paljon ollaan saavutettu ja paljon tullaan vielä saavuttamaan, kunhan teemme sen yhdessä!