18/02/2025

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoima kaipaa laajempaa näkökulmaa

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman uudistamisen periaatteita. Suomen Fysioterapeutit korostaa ministeriölle sidosryhmätyöskentelyssä antamissaan kommenteissa kuntoutuksen tasapuolisen saatavuuden merkitystä hyvinvointialueiden hankalasta taloustilanteesta huolimatta. Erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden asema on heikko ja niistä karsitaan ensimmäisenä.

Kansalaisten toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntoutusta ja fysioterapiaa on saatavilla silloin, kun siihen on lääketieteellisesti perusteltua tarvetta. Liiton näkemyksen mukaan nykyistä parempi moniammatillinen päätöksenteko mahdollistaisi kunkin ammattiryhmän osaamisen hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla, sillä juuri henkilöstö on terveydenhuollon kallein resurssi.

Liitto muistuttaa lausunnossaan myös avoimen päätöksenteon tärkeydestä. Tällä hetkellä se ei ole riittävän läpinäkyvää ja perusteltua. Esimerkiksi potilailla ei välttämättä ole selkeää kuvaa siitä, millä perusteella tiettyä palvelua joko saa tai ei saa. Kuntoutuspalveluissa tämä näkyy usein siinä, että niiden määrää vähennetään kustannusten perusteella sen sijaan, että tarkasteltaisiin vaikuttavuutta.

Pelkkä rahan ja hoitosuoritteiden määrän seuraaminen ei kerro palvelujen todellisesta tehokkuudesta tai kansalaisten terveyshyödystä ja elämänlaadusta, sanoo liiton erityisasiantuntija Katri Partanen.

Tarveperusteisuuden tulee kattaa myös kiireetön hoito

Tällä hetkellä terveydenhuollon palveluvalikoimassa toteutettu tarveperiaate korostaa vahvasti nykyhetkeä. Suomen Fysioterapeuttien näkemyksen mukaan akuuttien sairauksien ja tehohoidon rinnalle tulisi nykyistä näkyvämmin nostaa myös ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksellisyys. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat keskeisiä keinoja vakavampien, ja siten korkeampia kustannuksia aiheuttavien, terveysongelmien vähentämisessä.

Tarveperiaate voi myös olla ristiriidassa ihmisarvon kunnioittamisen periaatteen kanssa. Yksilötasolla on merkittävää, että arvioinnissa huomioidaan myös potilaan oma näkemys ja kokemus pärjäämisestä. Tällä hetkellä taloudelliset seikat ajavat usein todellisten tarpeiden edelle.

Partasen mukaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta ei pidä tarkastella vain lyhyellä aikavälillä. Vinoutunut tulkinta saattaa esimerkiksi aiheuttaa sen, että tiettyjä lääkkeitä tai leikkauksia ja muita raskaita hoitoja tehdään enemmän kuin niiden tieteelliseen näyttöön perustuva vaikutus puoltaisi. Näin tehdyt säästöpäätökset ovat hyvin lyhytnäköisiä.

Tarkasteluvälin tulee olla riittävän pitkä, koska ennaltaehkäisevien toimien kustannusvaikuttavuus tulee esille vasta viiveellä, hän painottaa ja ehdottaa, että toimintatapojen valinnassa huomioitaisiin myös vaihtoehtoiskustannukset.

Lisäksi tieteellistä näyttöä arvioitaessa on huomioitava, kuinka paljon tutkimusta millekin terveydenhuollon osa-alueelle kohdistetaan. Rahoituksen painottuminen tietyille aloille voi vääristää hoidon vaikuttavuuden arviointia.


Lue lisää:
https://stm.fi/sosiaalihuollon-ja-terveydenhuollon-palveluvalikoima