Tietojärjestelmäuudistukset

Tällä hetkellä eri ympäristöissä työskentelevät fysioterapeutit kirjaavat tietoa asiakkaista ja potilaista käyttäen toisistaan paljonkin toiminnoiltaan poikkeavia järjestelmiä. Valtakunnallisesti Suomessa on menossa tällä hetkellä massiivinen tietojärjestelmien uudistaminen, missä yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuutta. Uudistamisen kohteina ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnallisuudet sekä näissä palveluissa toteutuva tuotannonohjaus. Kehittämisen kohteena on asiakaslähtöisessä ja vaikuttavassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittava sote-tietojärjestelmien kokonaisuus. (Apotti 2019 [9], KSSHP:n asiakas- ja potilastietojärjestelmä 2019 [10], UNA-kaari 2019 [8].) Lisäksi yksityissektorilla on omat järjestelmänsä, jotka kehittyvät myös jatkuvasti eri ominaisuuksien osalta.

Toimintakyky tietojärjestelmissä

Toimintakykytietomallin toteutus eli yhtenäisen tietorakenteen luominen Kantapalveluissa mahdollistaa tulevaisuudessa tiedon hyödyntämisen yli tietojärjestelmärajojen.

• Rakenteisessa muodossa toimintakykytieto taipuu moneen käyttöön, koska niin terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden kuin asiakkaiden ja omaisten tarjoama tieto tallennetaan samalla rakenteella Kantapalveluihin.
• Yhtenäisen rakenteen vuoksi toimintakykytieto on hyödynnettävissä kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei vain organisaation tai alueen omien järjestelmien sisällä.
• Rakenteisessa muodossa toimintakykytieto on aidosti hyödynnettävissä myös asiakassuunnitelmissa, lausunnoissa, palautteissa ym. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjoissa, ei vain näytettävissä, luettavissa tai katsottavissa.
• Toimintakykytiedon voi liittää muihin Kantapalvelussa kansalaiseen liittyviin tietoihin.

Kun toimintakyvyn tietorakenteet on toteutettu asiakas- ja potilastietojärjestelmiin,

• Asiakas näkee Omakannassa koosteen sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisten tekemistä, hänen toimintakykyään koskevista merkinnöistä.
• Ammattilainen voi aidosti hyödyntää muiden tekemiä kirjauksia. Toimintakykytietoa on helppoa ja nopea hakea ja järjestää eri tavoin.
• Palvelujen tuottaja voi käyttää toimintakykytietoa yhtenäisen kirjaamiskäytännön ansiosta uusin tavoin johtamisen tukena, esimerkiksi seurata palvelujen vaikuttavuutta ja löytää piilossa olevia toimintarajoitteita.
• Palvelujen järjestäjä saa relevanttia ja kiinnostavaa tietoa asiakkaiden toimintakykytilanteesta.

Kun toimintakyvyn tietorakenteet on toteutettu Omatietovarantoon,

• Asiakas voi itse tallentaa itseään koskevaa toimintakyky- ja terveystietoa (esim. kyselyt, mittarit) Omatietovarantoon ja tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää myös Kantapalveluissa, koska niillä on sama tietorakenne. [7]

Toimintakykymittareiden hyödyntäminen ja yhdistäminen osaksi toimintakykykuvausta

THL toteuttaa mittareiden ja käsitteiden käyttöä tukevan jakelutyökalun nimeltään Toimiameta (Fuctionmapper), josta mittareiden käyttö toimintakykytiedon osana mahdollistuu. [7]

ICD11 ja ICHI

WHO on julkistanut kesäkuussa 2018 uuden tautiluokituksen ICD11. Kyseinen luokitus ei ole vielä Suomessa käytössä, vaan ennakoitu käyttöönotto tapahtuu vasta noin 2022 [11]. Kyseinen tautiluokitus sisältää myös ICF-koodeja (toimintakykyominaisuudet) noin sadasta kuntoutusta vaativasta sairaudesta, taudista tai vammasta.

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on

[2] World Health Organization, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Ohjeita ja luokituksia 2004:3 Stakes. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77744/ICF_2013_2503verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[3] ICF-luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 27.9.2016. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

[4] ICF-luokituksen rakenne. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 5.11.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne

[5] ICF luokituksen rakenteet ja koodit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 15.3.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-koodit-ja-tarkenteet

[6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, Osa 1. Versio 2018. Toim. Taina Jokinen ja Heikki Virkkunen. https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018__.pdf/5395585e-324f-4ac5-86d6-106e27979e77

[7] Toimintakyky tietojärjestelmissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 2.10.2019. Viitattu 16.11.2019. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ohjeet-ja-soveltaminen/rakenteinen-kirjaaminen-sosiaali-ja-terveydenhuollossa/terveydenhuollon-rakenteinen-kirjaaminen/toimintakykytiedon-kirjaaminen/toimintakyky-tietojarjestelmissa

[8] UNA-kaari. Kaari-hankkeessa valmistellaan hankintaa. Uutinen 15.5.2019. Viitattu 17.11.2019. https://unaoy.fi/uutiset/kaari-hankkeessa-valmistellaan-hankintaa/

[9] Apotti hankkeena. Viitattu 17.11.2019 https://www.apotti.fi/apotti-hanke/

[10] Asiakas ja potilastietojärjestelmä. Julkaistu 16.6.2017, päivitetty 9.11.2018. Viitattu 17.11.2019 https://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti/ICTratkaisut/Asiakas_ja_potilastietojarjestelma

[11] Minna Pihlava. WHO julkaisi ICD-11 –tautiluokituksen. Suomen lääkärilehti, ajankohtaista 19.6.2018. Viitattu 17.11.2019. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/who-julkaisi-icd-11-tautiluokituksen/